Keskusteleville STEAn hankeklinikoille on suuri tarve myös tulevaisuudessa

Keskusteleville STEAn hankeklinikoille on suuri tarve myös tulevaisuudessa

Maanantaina EJY:n Unelma Tapiolan sali täyttyi puheensorinasta, kun STEAn seurantavastaavat Nina von Hertzen-Oosi ja Elina Vedenkannas tulivat pitämään sote-järjestöille suunnattua hankeklinikkaa STEAn avustustoiminnan linjauksista, hyvän hankehakemuksen kirjoittamisesta ja hankkeen tuloksien seurannasta. Kolmen ja puolen tunnin hankeklinikka herätti paljon kiinnostusta sote-järjestöjen edustajissa– paikalle saapui lähes 50 henkilöä 27 eri sote-järjestöstä.

Hankeklinikkaan osallistuneiden joukko oli hyvin moninainen, mistä kertoo esimerkiksi se, että osa aikoi hakea nyt keväällä ensimmäistä kertaa STEAn avustusta ja osa puolestaan oli hakenut STEAn avustuksia jo aikaisemmin. Nina ja Elina kertoivatkin olleensa todella ilahtuneita osallistujien moninaisuudesta. He sanoivat, että heillä on tavoitteena tavoittaa myös niitä henkilöitä, joille STEAn avustuksien hakeminen on täysin uutta.

Hankeklinikan luento-osuudessa kerrattiin hankehakemusten kannalta tärkeimpiä teemoja, mistä osallistujat antoivat erittäin positiivista palautetta. Osalle ”luento-osuus oli täysin uutta asiaa”, mutta myös aikaisemmin STEAn avustuksia hakeneet saivat paljon irti luento-osuudesta. Osalle luento auttoi selkeyttämään ajatuksia: ”Olemme aiemmin saaneet ristiriitaista tietoa joistakin raportoinnin osa-alueista, tämä selkiytti.” Osa taas sai lisää pieniä vinkkejä hanketyöskentelyyn ja raportointiin liittyen: ”Vuosia jo papereita täyttäneenä kuitenkin pieniä vinkkejä millä lisätä vastausten tarkkuutta.”

Askelmerkki-kaaviosta Nina korosti viimeistä kohtaa ”arvioi keräämäsi tiedon avulla toiminnan etenemistä, saavutettuja tuloksia ja kehitä toimintaa edelleen”. Seuranta ja arviointi siis ovat tärkeitä ensisijaisesti kehittämistyötä, ei STEAa, varten. 

Luennon aikana käydyissä keskusteluissa nousi esiin esimerkiksi se, että palautteen keräämisessä saa, ja usein pitääkin, olla luova. Kyselyt ovat vain yksi keino kerätä palautetta. Myös havainnointia kannattaa tehdä ja pitää omista havainnoista päiväkirjaa. Lisäksi esimerkiksi tilaisuuksissa esitetyt kysymykset voivat kertoa paljon siitä, mikä kohdejoukkoa kiinnostaa. Ei kannata myöskään unohtaa, että luennoissa yleensä ne diat, joista otetaan kuvia, antaa paljon palautetta siitä, mikä luennossa koettiin tärkeänä.

STEAn avustuksiin liittyville keskusteleville, rohkaiseville ja asiantunteville luennoille kerrottiin olevan suuri tarve myös tulevaisuudessa.


Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn