Kirjoittanut JK-K/espoolaiset.fi
01.09.2009 23:00
Espoon kaupungin taloustiedot ovat kuntalaisille huolestuttavaa luettavaa. Kaupungin taloustilanne on jäänyt nopeasti romahtavien verotulojen ja laukkaavan menokehityksen loukkuun.
Espoon talousongelmien tunnusluvut ovat mykistäviä.
Verrattuna viime syyskuussa laadittuun ennusteeseen verotulojen ennakoidaan jäävän kuluvana ja kahtena seuraavana vuonna yli puoli miljardia euroa alemmalle tasolle.
Yhteisöverotuloihin kohdistuu edelleen suuria epävarmuustekijöitä. Kunnallisverojen kehitys puolestaan näyttää kaikkia ennakoitua malleja huonommalta. Toisin kuin vielä keväällä luultiin, myös ansiotulojen verokertymä on jo pienentynyt.
Kuluvan vuoden verotuloennustetta heikennettiin viimeksi huhtikuusta toukokuuhun 34 miljoonalla eurolla, mutta kehitys on ollut vielä huonompi. Vuoden loppuun mennessä verotulojen arvellaan jäävän noin 30 miljoonaa huonointakin ennustetta matalammiksi. Tänä vuonna verotulot jäänevät yli 120 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin viime syyskuussa budjetoitiin.
Velkataakka kasvaa
Kaupunki on varautunut ottamaan uutta velkaa 550 miljoonaa euroa ja purkamaan rahastoja 150 miljoonalla eurolla – taloutta varaudutaan paikkaamaan peräti 700 miljoonalla eurolla kolmen vuoden aikana! Vuonna 2008 kaupungin velka oli 473 euroa/kaupunkilainen. Vuonna 2012 se on jo 1450 euroa.
Tänä vuonna kaupungin kassasaldo on jo käväissyt pakkasella, ja kassalainanottoonkin on jouduttu turvautumaan.
Heinäkuun lopun tietojen perusteella kaupungin toimintakate jäisi tänä vuonna vain 9,6 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Sitä vetää alaspäivän paitsi verkokertymän kutistuminen, muun muassa kaupungin maanmyyntitulojen jääminen 16,2 miljoonaa euroa ennakoitua alemmiksi.
Toimintakatteen putoaminen pakkasellekin on tänä vuonna vielä mahdollista. Se tarkoittaisi, että kaupunki joutuu ottamaan lainaa jo perustoimintojensakin kattamiseen. Vaikka niin synkästi ei kävisikään, loppuvuoden aikana kaupungin rahoituksessa ammottaa joka tapauksessa 40-45 miljoonan euron kokoinen aukko, jota pitää kuroa kiinni lainaamalla, leikkaamalla ja säästämällä.
Kaikki espoolaiset osallistuvat säästöihin kunnallisveron noustessa ensi vuonna. Kaupunginhallitus ehdottaa kunnallisveroon 0,25 prosenttiyksikön korotusta.
Toimintamenojen leikkaukset Espoon lääke
Kaupungin menot eivät ole supistuneet verotulojen mukana. Menojen kasvua on tosin kyetty hillitsemään, mutta niitä ei vielä ole onnistuttu leikkaamaan.
Osittain menot jopa kasvavat taloustilanteen takia. Toimeentulotuen menot ylittävät tänä vuonna budjetoidun kuudella miljoonalla eurolla, kun työmarkkinat heikkenivät. Työttömyys nousi heinäkuussa yli 9000 henkeen, koskeammalle kuin kertaakaan 2000-luvulla.
Suurten menojen taustalla ovat kuitenkin ennen kaikkea Espoon hyvät vuodet, jolloin palvelut kasvoivat ja kallistuivat railakkaasti. Nyt suuntaa pitäisi kääntää, mutta etenkään henkilöstömenojen kehitykseen ei enää ole helppo puuttua.
Viime kesäkuussa kaupunginhallitukselle esitetyssä seurantaraportissa talouden tilaa luonnehditaan vakavaksi: "On jo selvää, että ensi vuoden verotulot ovat pienemmät kuin kuluvana vuonna ja viime vuoden verotulotasoon tullaan pääsemään luultavammin vasta seuraavalla valtuustokaudella." Valtuustolle syyskuussa esitettävässä taloussuunnitelman kehyksessä oletetaan, että työttömys syvenee ainakin ensi vuoden ajan. Verotulot päätyvät vuoden 2008 tasolle vasta vuonna 2013.
Kaupungin seurantaraportissa suurin paino asetetaankin käyttötalouden kehitykselle: menot pitää saada vastaamaan tuloja. Se merkitsee vääjäämättä leikkauksia ja niukkuuden jakamista.
Säästötarve palveluista syventyy jatkuvasti
Jos verotuloennusteita joudutaan yhä tarkistamaan alaspäin ja manoja ei saada kuriin, kaupunki joutuisi rahoittamaan palvelutuotantoa lainanotolla tai omaisuuden realisoinnilla. Tätä ei Espoossa haluta tehdä.
Kaupunginhallituksen ohjeena eri toimialoille on, että kaikki tarvittavat toimenpiteet on tehtävä menojen pitämiseksi huhtikuussa tiukennetun talousarvion mukaisina. Nykyiset leikkaukset ja supistukset eivät ole olleet riittäviä.
Menoista saatetaan lopulta joutua leikkaamaan niin paljon, että se tulee kuntalaisille yllätyksenä. Taloussuunnitelman kehyksessä mainitaan erikseen, että suurimmat säästöt on otettavissa muun muassa koulutoimesta, peräti 50 miljoonaa euroa. Sivistystoimessa esitetään muun muassa luopumista tuntikehyksen käyttämisestä ja siirtymistä koulukohtaiseen budjetointiin, joka mahdollistaa tehokkaamman ja nopeamman säästöjen pusertamisen.
Pienistäkin summista aiotaan pakon edessä ottaa. Kaupunginhallitus päätti tarkistaa myös kaupungin myöntämien harkinnanvaraistena vustusten tasoa.
Lue lisää:
Talouden seurantaraportti toukokuu 2009
Espoon kaupunginvaltuuston esityslista 7.9. 2009
Eli aivan keskeisille ja jokaisen kuntalaisen elämään on tulossa rajuja leikkauksia. Miksi rahaa ei olla nyt kriisitilanteessa säästämässä Metrosta, jonka rakentamattomuus ei kenenkään elämää tuhoa. Ovatko talousrikoksista epäillyt Kokkonen ja Louko täysin säästökeskustelun ulkopuolella? Olen jatkuvasti ihmetellyt miksi Metrorahoja ei rinnasteta veronmaksajilta nyhdettäviin viimeisiinkin roposiin. Avatkaa ymmärtämättömälle tämä asia !