Kirjoittanut JK-K/espoolaiset.fi
08.04.2009 20:39
Espoon pohjavedet ovat kohtuullisessa kunnossa, saastuneita maapohjia on kyetty tunnistamaan ja puhdistamaan, espoolaiset kierrättävät ahkerasti ja arvostavat luonnonympäristöään.
Espoon ympäristön tila 2008 -raportin mukaan monella alueella ympäristön tilan parantamiseen tähtääviä toimia on tehty aktiivisesti ja positiivisia tuloksia on nähtävissä – ei kuitenkaan riittävästi.
Suurimmat ongelmat, liikenteen määrän kasvu ja luonnonympäristöjen pirstoutuminen ja häviäminen kasvavan kaupungin alta ovat lisäksi pahenemassa.
Tarvitaan vielä melkoinen käännös asenteissa, politiikassa ja toimintatavoissa, ennen kuin Espoosta tulee oikeasti ympäristöystävällinen kunta.
Henkilöautot kaasuttavat Espoota
Espoossa on sitouduttu kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Viime vuonna hyväksytyssä ilmastostrategiassa asetetaan tavoitteeksi kasvihuonekaasupäästöjen leikkaaminen 39 prosentilla vuoden 2004 tasolta.
Jätehuollon ja teollisuuden päästöjen osalta ollaan Espoossa jo päästykin hienoiseen laskuun. Liikenteen ja lämmityksen päästöt sen sijaan ovat viime vuosina kasvaneet runsaasti.
Osittain kasvihuonekaasupäästöjen kasvua selittää Espoon kaupunkirakenteen ja väkiluvun kasvu, mutta päästöt ovat viime vuosina lisääntyneet myös asukasta kohti laskettuna. Huono kehityssuunta heijastaa erityisesti liikenteen kasvua. Vuodesta 2000 liikennemäärät ovat kasvaneet 20 prosentilla ja väkiluku 10 prosentilla. Eniten ovat kasvaneet henkilöautolla ajetut matkat. Vuoden 2008 liikenneraportin mukaan liikennemäärien kasvu taittui vuodesta 2007 yhden prosentin laskuun, mutta muutokseen vaikuttivat todennäköisesti Kehä I:n ja Länsiväylän työmaat.
Liikenteen kasvu on syynä myös paheneviin meluongelmiin sekä ilmalaadun huononemiseen ja esimerkiksi suuriin paikallisiin pienhiukkasmääriin. Espoon vilkkaimmin liikennöidyillä alueilla ilmanlaatu on yhä useammin huono.
Espoon ympäristöongelmista suurimpia on, ettei julkisen liikenteen vetovoimaa ole kyetty kasvattamaan palveluja, reittejä ja hintoja riittävästi kehittämällä.
Pirstoutuvat viheralueet
Espoon luonnonympäristö on harvinaisen monimuotoinen ja kaupungin alueella on useita erityisen arvokkaita luontokohteita sekä erittäin suuri määrä hienoja lähiluontokohteita.
Kaupunkirakenteen leviäminen merkitsee kuitenkin viheralueiden pirstoutumista yhä pienempiin osiin. Pienempiin osiin jakautuneet viheralueet kykenevät kannattelemaan vähemmän ja köyhempää lajistoa, vaikka ne pinta-alallisesti eivät juuri eroaisi suuremmista kokonaisuuksista.
Erityisesti riittävien ns. viherkäytävien katkeileminen uhkaa luonnon monimuotoisuutta Espoossa. Pienet suojelualueet, joilla ei ole riittäviä ekologisia yhteyksiä muihin alueisiin, uhkaavat hävittää suojeluarvonsa.
Espoo palkittiin 550-juhlavuotensa metsiensuojeluohjelmasta, jolla kaupungin on tarkoitus seuraavina vuosina suojella 550 hehtaaria metsiä. Suojeluohjelmien lisäksi tulisi luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi kiinnittää erityistä huomita kaupunkirakenteen kehittämiseksi niin, että olemassaolevaa aluetta tiivistetään tarpeen mukaan, ja mahdollisuuksien mukaan rakennettua ympäristöä ei levitetä vielä rakentamattomalle alueille.
Pienvesien suojelu puutteellista
Espoon purot, joet, järvet ja merialueet ovat huonommassa kunnossa kuin muualla maassa.
Erityisesti järviä on Espoon alueella kunnostettu erilaisin toimin jo vuosien ajan, mutta tulokset ovat olleet heikkoja. Pienvesien, kuten purojen suojeluun sen sijaan ei olla juuri kiinnitetty huomiotakaan – Espoossa pienvesille on käynyt rakentamisen paineessa kuten Leppävaaran Monikonpurolle. Siinä eli jopa oma purotaimenkanta, ennen kuin se siirrettiin putkeen Sellon kauppakeskuksen tieltä.
Niitä pienvesiä, joita kaiveta pois rakentamisen alta, rasittavat eniten ympäristön hulevedet, eli rakennetuilta elueilta poisjohdettavat sulamis- ja valumisvedet, joiden saasteet päätyvät likaamaan ja rehevöittämään ensin puroja ja lopulta espoolaisia järviä ja merenlahtia.
Espoossa ei ole erillistä suunnitelmaa hulevesien hallitsemiseen, ja Espoon ympäristön tila 2008 -raportti kiirehtii sellaisen valmistelemista.
Espoon virtavedet inventoitiin viime vuonna. Inventoinnissa löytyi 38 suojelulalueiden ulkopuolista virtavesikohdetta, joiden luontoarvot ovat merkittäviä. Kolme niistä on valtakunnallisestikin merkittäviä.
Kulutus laukkaa, jätemäärät kasvavat
Liikennemäärien tapaan myös kulutus kasvaa Espoossa kestämättömästi ja nopeammin kuin väestö.
Asukkaiden ja yritysten yhteenlaskettu energiankulutus Espoossa nousee yhä. Energiatehokkaita ja energiaa säästäviä ratkaisuja ei ole otettu kotitalouksissa eikä yrityksissä riittävästi käyttöön. Asumisväljyys on kasvussa ja asukkaat pitävät sitä toivottavana.
Tavaroiden kulutuksen kasvu johtaa myös jätteiden määrän kasvuun. Jätehuollon ja kierrätyksen kehittämiseen on kiinnitetty viime vuosina huomiota, mutta Ämmässuon kaatopaikalle vastaanotetut jätemäärät eivät ole vähentyneet. Vuonna 2007 ne kääntyivät taas nousuun.
Espoon ympäristökeskuksen Espoon ympäristön tilasta neljän vuoden välein julkaisema raportti on ilmestynyt vuodesta 1988 alkaen.
Lataa koko Espoon ympäristön tila 2008 -raportti
