Kirjoittanut JK-K/espoolaiset.fi
26.03.2009 08:26
Viime syksynä käynnistynyt taantuma on sekoittanut täysin Espoon kaupungin talouden. Toimintamenot ovat kasvussa, mutta verotulot syöksyvät alas.
Kaupungin rahoitusjohtaja Reijo Tuori sanoo, että erityisesti yritysten maksamien yhteisöverojen määrä on jo romahtanut.
"Kolmen seuraavan vuoden aikana verotulojen ennustetaan jäävän yhteensä 500 miljoonaa euroa pienemmiksi kuin viime syksyn taloussuunnitelmassa ennakoitiin."
Yhteisöveron romahduksen lisäksi palkoista perittävän kunnallisveron kasvu hidastuu. Espoossa on totuttu seitsemän prosentin kunnallisverokertymän kasvuun, mutta sen pelätään nyt hiipuvan 1-3 prosenttiin.
Reijo Tuorin mukaan puolen miljardin romahduskin verotuloissa perustuu varovaiseen ennusteeseen.
"Nyt tulee koko ajan uutisia, joiden perusteella pudotus voi olla vieläkin jyrkempi ja kestää pelättyä pidempään."
Ensimmäisestä säästöohjelmasta sovittiin
Kolmen seuraavan vuoden taloussuunnittelukauden rahoitusvaje on helmikuussa tehdyn arvion mukaan 230 miljoonaa.
Jo tänä vuonna kaupungin budjettiin on syntynyt 50 miljoonan euron aukko. Sitä paikataan velanotolla ja yli 30 miljoonan euron säästöillä. Ensi vuonna vaje on ainakin 100 miljoonaa euroa ja edellyttää tämänvuotisia rajumpia toimia.
Espoon valtuustoryhmien neuvottelukunta sopi 23.3. kokouksessaan tuottavuusohjelmasta, jolla haetaan kaupungin käyttötaloudesta 150 miljoonaan euroa tehostamisvaraa tämän valtuustokauden aikana, eli vuoteen 2012 mennessä. Vain vasemmistoliiton valtuustoryhmä ei allekirjoittanut päätöstä.
Sekä neuvottelukunta että kaupungin virkamiehet puhuvat tarkasti tuottavuuden nostamisesta. Kyse on käänteisestä säästöpuheesta.
Tuottavuusohjelmassa kirjataankin selkeitä leikkauskohteita kaupungin palvelutuotannossa ja perustoiminnoissa.
Näin leikkaukset tuntuvat
Palvelutason laskua ennakoidaan ainakin hammashuoltoon, katujen ja puistojen hoitoon ja kaupungin tilojen vuosikorjauksin sekä perusparannuksiin. Kaikki ei-lakisääteiset palvelut joutuvat mahdollisen karsimisen kohteeksi. Kehittämishankkeita jäädytetään. Kaupungin avustuksia tarkistetaan ja avustuksia saavilta edellytetään toimintojen tehostamista. Opetustoimeen kohdistetaan samat säästöt kuin muuallekin, mikä käytännössä merkitsee tuntikehyksen leikkaamista.
Palvelutasoa uhkaa myös neuvolaverkoston keskittäminen, kotihoidon toimitilojen vähentäminen viidenneksellä ja maahanmuuttajien toimintakeskusten mahdollinen lakkauttaminen. Pienistä päiväkotiyksiköistä luovutaan ja mahdollisuuksien mukaan 5-6-vuotiaiden päivähoito viedään koulutiloihin. Pienten koulujenkin lakkauttaminen pidetään auki.
Rahaa haetaan tietysti myös kehittämällä halvempia tapoja tuottaa samoja palveluja. Jos kuntalaiset esimerkiksi itse opettelevat käyttämään sähköisiä palveluja, se säästää kaupungilta ja viime kädessä asukkaan omista taskuista miljoonia.
Karannut menokehitys saatava kuriin
"Espoon keskeisenä ongelmana on verokertymän putoamisen rinnalla se, että menot kasvavat liian nopeasti. Perustoimintojen menojen kasvua ei voida rahoittaa velalla. Siksi menorakennetta on leikattava", kaupungin ahoitusjohtaja Reijo Tuori sanoo.
Veroäyrin nostaminen ei Tuorin mukaan ole vaihtoehto kulujen leikkaamiselle: kunnallisveroa pitäisi korottaa peräti neljä prosenttiyksikköä vajeen täyttämiseksi.
Reijo Tuori myöntää, että ellei kaupunki onnistu tuottavuuden kasvattamisessa, eivätkä verotulot elvy, Espoossa joudutaan vuosina 2010-2011 vielä syvempiin ja kipeämpiin lisäleikkauksiin. Ne tuntuisivat jo selvänä palvelutason heikentymisenä.
Kaupungin budjetissa suurimmat toimialat ovat sivistystoimi sekä sosiaali- ja terveystoimi. Niistä löytyvät myös ikävimmät leikkauskohteet.
Lue lisää:
Espoon valtuustoryhmien neuvottelukunnan sopimus tuottavuusohjelmasta vuosille 2009-2012.
