3 vinkkiä hankehakemuksen tekemiseen

Termit tutuiksi

Hankehakemukset koostuvat monista termeistä, jotka menevät helposti keskenään sekaisin ja päällekkäin. Miten päämäärä erottuu tavoitteista? Mikä ero on tuotoksilla ja tuloksilla?
Hankkeen lähtökohtana on aina jonkun muutoksen tavoittelu, joka pohjautuu olemassa olevaan yhteiskunnalliseen tarpeeseen, johon halutaan vaikuttaa, jotta joskus saavutettaisiin tietty päämäärä. Yhteiskunnallinen tarve voi olla esimerkiksi nuorten syrjäytyminen. Päämäärä on visio siitä, mitä kohti halutaan mennä. Päämäärä on usein niin suuri, että siihen ei päästä yhden hankkeen avulla. Sen sijaan tavoite/tavoitteet ovat jotain sellaista, joka on mahdollista saavuttaa tämän yhden hankkeen avulla. Keinot ovat konkreettista toimintaa, joiden avulla tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Tuotokset ovat konkreettisia, toteutuneita toimenpiteitä kuten esimerkiksi materiaali, toimintatapa, koulutus, julkaisu tai tapahtuma. Tuotokset johtavat tuloksiin, kuten että julkaisu julkaistiin tai osallistujia oli suunniteltu määrä.
Tuotokset ja tulokset saavat aikaan hankkeella saavutetun muutoksen. Muutos on saavutettu, kun esimerkiksi suomenkielen kurssille osallistuneiden osaaminen on kehittynyt tai harrastusryhmään osallistuneet kokevat hyvinvointinsa kasvaneen. Hankkeen suunnitteluvaiheessa määritellään myös hankkeen onnistumisen kriteerit: Mikä on riittävä onnistumisen taso? Kun toimintaan on osallistunut kymmenen, sata vai viisisataa ihmistä?  Kun kaikkien suomenkielen kurssille osallistuneiden kielitaito on kehittynyt seuraavalle A2-taitotasolle? Vai riittääkö, että osallistujista esimerkiksi 75 prosentin kielitaito on kehittynyt tämän verran? Kun onnistumisen kriteerit on määritelty, rahoittajalla ja järjestöllä on sama konkreettinen käsitys siitä, mitä tavoitellaan ja milloin hanke on onnistunut tavoitteessaan.
STEAn Termit tutuiksi -video havainnollistaa hyvin termien eroja ja miten ne liittyvät toisiinsa.

Kiinnitä huomiota muutokseen, arviointiin ja seurantaan

Rahoittajaa kiinnostaa hankkeen aikaansaama muutos. Ketään ei kiinnosta pelkät toimintalistaukset, vaikka toiminta kuinka mielenkiintoista olisikin, vaan keinot ovat vain yksi osa hankekokonaisuutta. Hankkeen on perustuttava aina olemassa olevaan tarpeeseen, joka täytyy perustella hyvin hakemuksessa. Miksi järjestetään vertaisryhmätoimintaa, harrastuskerhoja tai suomenkielenkursseja? Mikä muutos toimintaan osallistuvissa ihmisissä tapahtuu hankkeen aikana? Lisääntyykö esimerkiksi osallistujien osaaminen, hyvinvointi tai elämänhallinta? Projektin aikana kohderyhmässä täytyy aina tapahtua joku muutos.
Arviointi on oleellinen osa hanketyötä ja sen suunnittelu aloitetaan jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Silloin määritellään hankkeen onnistumisen kriteerit ja mietitään mittarit, joita seurataan arvioinnin toteuttamiseksi. Kannattaa valita niin sanallisia kuin numeroin ilmaistuja mittareita. Toiminnan mittareita voivat olla esimerkiksi osallistujamäärä, ryhmien kokoontumiskerrat, osaamistesti ja osallistujien oma kokemus tai itsearviointi hyvinvointinsa tai osaamisensa kehittymisestä, jne. Myös lähtötaso tulee selvittää, jotta voidaan mitata ihmisissä tapahtunutta muutosta. Seuraaminen on oleellista toiminnan kehittämisen kannalta: Jos toimintaa ei mitata, sitä ei voi kehittää!
Kannattaa katsoa vielä STEAn video Seuranta ja arviointi osana järjestön toimintaa.

Hyödynnä Suunta-työkalua hankkeen suunnittelussa

Suunta- työkalu on hyödyllinen työkalu esimerkiksi hankkeen toiminnan ja arvioinnin suunnitteluun. Sen avulla saat muodostettua hankeideasta loogisen kokonaisuuden, jossa huomioidaan kaikki eri hankekokonaisuuden osat (tarve, päämäärä, tavoitteet, keinot, jne.) ja miten ne linkittyvät toisiinsa. Suunta-työkalua kannattaa ehdottomasti käyttää hankkeen suunnittelun apuvälineenä!
Löydät Suunta-työkalun ja ohjeet sen hyödyntämiseen Innokylästä.

Blogi pohjautuu Hankkeen suunnittelu -koulutukseen, jonka Espoon Järjestöjen yhteisö EJY ry järjesti 24.4. yhteistyössä Suomen Pakoalaisavun Järjestöhautomon kanssa maahanmuuttajajärjestöille Espoossa, ja Suunta-työkalun materiaaleihin. Kouluttajana toimi kansalais- ja järjestötoiminnan päällikkö Nina Patanen Pakolaisavusta.


Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn